Hirvieläinkantojen säätely tehty vaikeaksi

22.01.2019

Hirvi- ja peuravahingot puhuttavat ja syystä. Metsästäjien lihan ahneus ei kuitenkaan ole ainoa syy. Järkevä kannan hoito edellyttää hyviä yhtenäisiä metsästysmaita. Näin ei useinkaan ole.

Läheskään kaikki maanomistajat eivät luovuta maitaan paikallisille metsästysseuroille. Syitä on monia. Vihreät aatokset, riitely tai pelkkä kiusanteko. Joskus metsästysoikeuksia vuokrataan keskeltä toisen seuran aluetta ihan piruuttaan. Kaikkien etu olisi sopia seuroille ja seurueille selkeät luonnolliset rajat.

Metsästysoikeutta ei myöskään enää aina vuokrata hirvisoppalautasella, vaan selvällä rahalla. Isompien yhtenäisten alueiden vuosivuokra saattaa nousta jopa tuhansiin euroihin.

Näihin ei yhdistyspohjalta toimivilla seuroilla ole varaa. Kun "etelän herrat" kerran lystistä maksaa, pitää saalistakin tulla. Tämä tarkoittaa ylisuuria kannan tihentymiä.

Hirvieläinvahinkojen korvausehtona pitäisikin olla vastikkeeton metsästysvuokrasopimus paikalliselle metsästysseuralle.

Lainsäätäjä ja viranomainen onkin sitten oma lukunsa. Metsästysammunnan harjoittelua varten elintärkeät ampuradat käyvät suomessa vähiin. Helpommin saa luvan uraanikaivokselle, kuin ampumaradalle. Luvansaajan ja metsästyksenjohtajan kohdalla ei voida puhua enää mukavasta harrastuksesta vaan pikemminkin kokopäivätyöstä. Perinteiset erämiestaidot eivät enää riitä, vaan jokin ATK alan tutkinto pitää löytyä.

Viime syksynä yli 100 000 talkoolaista osallistui hirvieläinjahtiin liikenne-, metsä- ja maatalousvahinkoja torjumaan.

Hirvieläinkolaripaikalle lähtee tätä nykyä metsästäjä poliisin sijaan ja vapauttaa poliisille resurssia rosvojen jahtaamiseen.

Metsästäjäkunta toimii myös ruohonjuuritasolla riistakantojen tutkimisessa. Evira mm. toivoo lähetettäväksi 3000 hirvenpäätä näivetystautitutkimusta varten.

Mikko Nurmo
Perussuomalainen metsämies, Pirkanmaan vaalipiiri, Valkeakoski